Kun teen valinnan tiimicoachina – mihin se oikeastaan perustuu?

Sain tehtäväkseni auttaa tiimiä, jonka ilmapiiri oli huonontunut. Ihmiset eivät tulleet keskenään toimeen, ja kitkan ajateltiin liittyvän erityisesti yhteistyöhön yhden tiimin jäsenen kanssa. Ensimmäinen tapaaminen oli vielä lämmittelyä. Kätilöin keskusteluun erilaisia näkökulmia, ajatuksia, kokemuksia ja tunteita. Hyödynsin toiminnallisia ja kokemuksellisia menetelmiä, joiden avulla pinnan alla olevia ilmiöitä alkoi tulla näkyväksi. Vähitellen kuva alkoi muuttua. Se, mikä aluksi näytti yhden ihmisen ongelmalta, näyttäytyikin laajempana tiimin ja systeemin kysymyksenä. Kyse oli myös tiimin toimintatavoista, tulkinnoista ja vuorovaikutuksesta.

Olen kokenut coachina monia tilanteita, joissa ensimmäinen näkyvä selitys ei ole ollut koko totuus. Tiimicoach on itse osa systeemiä ja mukana elävässä, dynaamisessa ryhmätilanteessa. Siksi huomioni saattaa kiinnittyä johonkin, mikä ei vielä ole näkyvissä tai sanoitettavissa. Kun teen tällaisen valinnan ja ohjaan prosessia tiettyyn suuntaan – mihin se oikeastaan perustuu?

Esimerkiksi Asta Raamin ajattelu asiantuntijaintuitiosta on auttanut minua ymmärtämään tätä paremmin. Intuitio ei välttämättä ole vain epämääräinen tunne, vaan kokemuksen myötä kehittynyt kyky huomata asioita, joita emme vielä osaa tietoisesti sanoittaa. Samalla intuitioon tarvitaan erottelukykyä: sen tuottamaa signaalia ei pidä ottaa valmiina totuutena, vaan sitä voi käyttää suunnan näyttäjänä ja kysymyksen herättäjänä. Ammatillinen intuitio ei siis anna vastausta. Se voi kertoa, että jotain kannattaa tutkia tarkemmin.

Mitä evidence-based tarkoittaa käytännössä?

Evidence-based-ajattelu ei mielestäni tarkoita sitä, että jokaiselle coachin tekemälle valinnalle pitäisi löytyä tutkimus tai valmis menetelmä. Tiimien toimintaan vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät, eikä tutkimuskaan tue ajatusta yhdestä parhaasta tavasta auttaa tiimiä kehittymään. Systeeminen näkökulma auttaa katsomaan tiimiä osana laajempaa kokonaisuutta, mutta samalla coachin on tärkeää tarkastella kriittisesti myös omaa tapaansa nähdä systeemi.

Tutkimus auttaa tunnistamaan ilmiöitä, joilla on merkitystä tiimien toiminnalle. Näin tutkimus tukee myös oivalluttavien kysymysten rakentamista. Esimerkiksi yhteisten mentaalisten mallien tutkimuksessa on havaittu, että tiimin jäsenten riittävä jaettu ymmärrys tavoitteista, tehtävistä, rooleista ja toimintatavoista tukee tiimin koordinaatiota ja yhteistyötä.

Moni näistä asioista kuulostaa itsestäänselviltä. Silti juuri niiden puutteet näkyvät käytännössä usein hyvin erilaisina oireina. Tämä saa minut pysähtymään myös silloin, kun tiimi kuvaa ongelmaansa esimerkiksi kommunikaatio-ongelmaksi. Mitä oikeastaan tiedämme? Onko kyse vuorovaikutuksesta vai siitä, että ihmisillä on erilaiset käsitykset tavoitteista, rooleista, vastuista tai siitä, mitä ollaan yhdessä tekemässä? Mihin ollaan yhdessä menossa ja mihin ollaan kukin sitouduttu?

Mihin valintani siis perustuvat?

Ajattelen, että tiimicoachin työssä kohtaavat ainakin tutkimustieto, tiimin oma tieto ja kokemus, coachin havainnot sekä ammatillinen kokemus ja harkinta. Tutkimus kertoo, mitä tiimeistä ja niiden toiminnasta tiedetään. Käytössä on malleja ja työkaluja. Tiimi kertoo kokemuksiaan ja sitä, mitä sen arjessa tapahtuu. Coach havainnoi, mitä juuri tässä tilanteessa tapahtuu itsessä, tiimissä ja yksilöissä.

Ammatillinen harkinta auttaa yhdistämään nämä havainnot ja päättämään, mikä juuri tässä tilanteessa voisi auttaa tiimiä eteenpäin. Intuitio voi olla tässä hyödyllinen kumppani. Se voi auttaa huomaamaan jotakin olennaista ja suunnata huomion ilmiöön, joka ei vielä ole näkyvissä.

Ehkä evidence-based-tiimicoaching onkin tätä: pysähtymistä oman valinnan äärelle. Mitä tiedän? Mitä oletan? Mitä tiimi itse kertoo? Mitä havainnoin? Mitä tutkimus kertoo tästä ilmiöstä? Ja mistä tiedän, että tekemäni valinta todella auttaa tiimiä eteenpäin?

Viimeinen kysymys on vaikea. Harvoinhan sitä täysin varmasti tietää. Hyvä keskustelusessio ei vielä kerro, että coaching on vaikuttanut. Vaikutus alkaa näkyä siinä, muuttuuko jokin tiimin tavassa ymmärtää, päättää, toimia tai kohdata toisensa arjen tilanteissa. Kun olen rakentanut osaamistani tiedon, tutkimuksen, kokemuksen ja reflektion varaan, voin luottaa myös intuitiooni – ja samalla pysyä riittävän reflektiivisenä kyseenalaistamaan sen.

Lähteet

• Lawrence, P. (2021). Team Coaching: Systemic Perspectives and their Limitations. Philosophy of Coaching: An International Journal, 6(1), 52–82.
• Lines, R. L. J., Hoggan, B. L., Nahleen, S., Temby, P., Crane, M. & Gucciardi, D. F. (2022). Enhancing Shared Mental Models: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Sport, Exercise and Performance Psychology, 11(4), 524–549.
• Raami, A. (2016). Älykäs intuitio – ja miten käytämme sitä. Kustantamo S&S.

– Kati Lanu, EMCC Finlandin hallituksen jäsen